"Joskus, jonakin iltana
kun sydän on hetken
avuton ja sokea,
repii ja potkii suruissaan,
me soudamme
vuolaaseen vastavirtaan
ilman airoja,
pelkän halun ja tahdon voimalla
Joskus, jonakin iltana
meidän uskomme
ihmeeseen mitataan"


- Tommy Tabermann

Oli pakko laittaa tuo runo tuohon. Se kuvastaa jotenki niin täydellisesti sitä miltä musta tuntuu juuri nyt. Tuntuu niinkun yrittäisin kaikin voimin soutaa vastavirtaan ilman airoja.Ja vaikka yritän olla vahva ja positiivinen ja pitää toivoa yllä,niin silti vähän väliä romahdan ja se vene karkaa ulapalle,enkä voi pysäyttää sitä mitenkään.

Ja oon kamalan peloissani.